Odotan linnan juhlia. Katoin ne lähivuosina aina Hesan kodissani, ystäväni ja sistani kanssa. Nyt perinne katkesi. Telkus näytettiin Åke Lindmannin sotaelokuvaa. Itsenäisyyspäivän juhlinta ei Suomessa ole karnevalistista, mitä nyt katutasolla.

Aika bailut tääl opiskelijat piti ennenku lähti lomalaitumille. Mä kattelin vierestä ja jopa selvinpäin. Mut ihmiset hillu niinku koulu olis ollu lopussa. Jokaista lomaa ennen tääl on tapahtunu sama ilmiö, tihentynyt juhlatunnelma; kännätää, orgioidaan, ollaan alasti, sekoillaan. Taitaa tulla tosi käsittämättömät bileet ennen joululomaa, koska se on pitkä ero ja ihmisillä lisäks joulun tuomat kotipaineet (tai ilot, onhan joillain kiva koti).

Koulu on ihan ghost town. Meitä ei tääl oo paljo ketään. JOTEN siirsin tyynyn ja peiton pysyvästi loman ajax yleisille sohville, telkkarin luo. Sain leffoja lainaan. Katon tänää Bill Murrayn Broken flowers, ellei kolmioyskänlääkkeeni vie unille kesken.

Flunssa ja poskiontelontulehdus tuntuu. Toivon että biootit ja maitohappobakteerit pian puree.

Oon alkanu uskoa maitohappobakteereihin. Söin niitä pitkän kuurin ennen ulkomaanmatkaa ja sen aikana. Siellä suositeltiin juomaksi vain pullotettua vettä. Join kuitenkin kraanavettä koko matkan ajan, eikä mitään hätiä. Niiden kraanavedessä ei pitäs olla mitään vikaa, vain erilainen bakteerikanta. Löysin lomani lopussa paikallisen Lidlin, ja siellä huomasin hämmästyksekseni että paikallisetkin ostivat itselleen isoja tonkkia pullovettä.
 
Haluaisin myös ostaa apteekista suolapiipun, kokeilla sitä astman hoitoon. Se on aika kallis, yli 50 egee. Mut superallerginen siskoni on käynyt pitkän aikaa suolahuoneessa, ja pystyy nyt olemaan Täysin ilman astmalääkkeitä. Se on mielestäni ollut yllättävää. 

Jotai viestii tänne, pyytää ja kauniisti niiaa hän.
 
ITSENÄISYYS ALKAA KENGÄNNAUHOJEN SOLMINTATAIDOSTA.